Suomi-englanti-kaksikielistä opetusta pitäisi lisätä yläasteella ja lukiossa, ja niin englantia kuin muita kieliä voisi tuoda enemmän oppilaiden arkeen.
Espoossa aloittaa elokuussa yläasteen ilmeisesti runsaat 3000 oppilasta. Näistä 4 x 24 eli 96 aloittanee suomi-englanti-kaksikielisellä luokalla. Noille kaksikielisille luokille pääsevät ensisijaisesti ne, jotka olivat kaksikielisellä jo ala-asteella ja ne, joiden taustana on englanninkielinen opetus Suomessa tai ulkomailla. Niinpä tavallisen ala-asteen käyneitä Suomessa asuneita lapsia mahtuu näille luokille luultavasti vain muutama. Jos heitä olisi yhteensä esimerkiksi 15, niin tämä olisi vähemmän yli 1/200 yläasteen aloittavista, eli 4-5 promillea.
Suomi-englanti-kaksikielistä opetusta tulee lisätä ja arjessa altistaa lapsia enemmän vieraille kielille.
Suomi-englanti-kaksikielisen opetuksen määrää olisi syytä lisätä. Onhan englanti jo Espoon kolmas virallinen asiointikieli ja englannin merkitys niin työelämässä kuin muilla elämänalueilla on kasvanut voimakkaasti, etenkin pääkaupunkiseudulla.
Varsinaisten kaksikielisten luokkien lisäksi kaksikielistä opetusta tulisi antaa kaikilla luokilla yläasteella ja lukiossa. Tämä perustuisi opettajien vapaaehtoisuuteen ja toki tulisi huolehtia siitä, ettei ”väärän” kielen vuoksi varsinaisen aineen oppiminen vaarannu. Esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa ja biologiassa olisi helppo esitellä opetettavien asioiden termit myös englanniksi, ja sitten opettajan kielitaidon mukaan opetuksesta voisi silloin tällöin pitää vartin englanniksi. Oppilaiden toivottaisiin tällöin myös käyttävän englantia, mutta pakko ei olisi.
Kouluopetuksen lisäksi oppilaita olisi helppo altistaa vieraille kielille myös arjessa. Esimerkiksi tietokonepeleissä näin jo tapahtuukin, mutta lisäksi voisi vaikkapa:
- katsoa tv-ohjelmat, Netflixin, yms. ilman tekstitystä tai englanninkielisellä tekstityksellä
- asettaa kännykän ja muiden vastaavien laitteiden käyttöliittymän englanniksi
- lukea sarjakuvia ja miksei kirjojakin englanniksi
Koulun kieltenopetuksen tuntimäärä on kuitenkin varsin rajallinen, niin lisäaltistuksella kieltä oppisi ”puolivahingossa” ja ilman erityistä ponnistelun tuntua. Tätä viimeksi mainittua arjessa altistamista voi toki käyttää muidenkin kielien kuin englannin kanssa.
